torstai 31. tammikuuta 2019

Historian havinaa?


Joitakin aikoja sitten Lapin Kansan toimittaja teki juttua nuorten bändikulttuurista ja kyseli mikä on meininki Posiolla. Aika hiljaista oli silloin. Mahdollisten kellaribändien soitanta ei olllut kantautunut ainakaan minun korviini saakka.

Sen sijaan PopuLappi-sivustolla luetellaan lista artisteja ja yhtyeitä, jotka ovat toimineet Posiolla 1970-90-luvuilla. Posio-haulla löytyy mm. Backbone, KTM-Trio ja Lack of Fiber.

Kuvakaappaus PopuLappi-sivustolla olevasta lehtiartikkelista


Tiesitkö tai muistitko, että Leif Lindgren ponnisti Tenavatähtikilpailuun Posiolta? Katso Pohjolan Sanomat 25.8.1990.

Posion historia ei ole pelkkää havinaa, se on myös rockin rytinää, punkin pörinää ja tanssimusiikin tahteja.

Millaisia muistoja sinulla on Posion bändikulttuurista?

Käy lukemassa hauskat lehtiartikkelit näistä mainituista bändeistä:
Backbone, Koillissanomat 6.10.1973
KTM-Trio, Pohjolan Sanomat 10.7.1991
Lack of Fiber, Koillissanomat 1.5.21996

keskiviikko 23. tammikuuta 2019


KEKSELIÄSTÄ


Teknisesti lahjakas isäntä Juho Aittaniemi (1870-1954) Posionkylän Aittaniemeltä kehitti 1900-luvun alussa hevosen vetämästä tukkireestä lumiauran eli tiehöylän, jolla avattiin ja tasoitettiin tukinvetoteitä metsätyömailla. Myös tiehöylä oli hevosvetoinen.
Aittaniemi nimesi laitteen patenttihakemuksessaan "lumiauraksi ajotien aikaansaamista varten kovassa lumessa". Patentti numero 5867 myönnettiin vuonna 1914, jolloin Posionkylä oli vielä osa Kuusamon kuntaa.


Aitta-Jussin lumiaura Lapin metsämuseossa Rovaniemellä elokuussa 2008. Vasemmalla puolella on aurattujen jalasurien jäädyttämiseen käytetty vesilaatikko ja sen puinen täyttöputki toisen reen päällä. (Kuva: Reino Hämeenniemi.)
Lumiaurojen valmistamista varten Aittaniemelle rakennettiin paja, johon palkattiin kaksi seppää. Toinen heistä oli paikkakuntalainen Matti Ronkainen, mutta pääseppä tuli kauempaa. Aittaniemi suunnitteli myös muita laitteita, kirjoittaa Mauri Aittaniemi Lapin maakuntamuseon julkaisemassa Raito-lehdessä numero 2/2003 . Auroja valmistettiin ainakin vielä vuonna 1942, osoittaa metsähallituksen aluemetsänhoitajan lähettämä tilauskirje. Yhdestä laitteesta maksettu hinta oli 10 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa noin 2150 euroa). Aitta-Jussista ja hänen keksinnöstään on teksti myös Posion metsänhoitoyhdistyksen Erätalonpojan Keinot -julkaisussa.
Hyväkuntoinen säilynyt aura kuuluu muun muassa Lapin metsämuseon (Rovaniemi) ja Suomen metsämuseossa Luston (Savonlinna) kokoelmiin. Metsämuseon auran kokonaispituus on 355 senttiä. Muun muassa Kajaanin Puutavara Oy teki aurasta oman jäljitelmänsä.
Samaan sukuun kuuluva Tarmo Aittaniemi sai vuonna 2015 patentin numero 124929 kiinteän polttoaineen polttolaitteelle.

Maastosta voi vieläkin löytää hevosvetoisia lumiauroja. Tämä Kemi-yhtiön leimalla merkitty on Kittilästä vuodelta 2013. Malli ei ole aivan aittajussimainen. (Kuva: Taisto Karjalainen/ Lusto /Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma.)

terv. Tulipiippu



torstai 17. tammikuuta 2019

Posio soi


Kunnantalolta löytyy paikallisia kulttuuriaarteita, kiitos aktiivisen elämän ja henkistä perintöä arvostavien ihmisten. Kotiseutuarkistoon säilytettäväksi on saatu esimerkiksi mieskuoro Posion Laulun papereita - ja esineistöä, kuten Lapin Lauluveikkojen vuonna 1976 lahjoittama Laulajan tuoppi.

Laulajan tuoppiin on kaiverrettu tuopin vuodeksi saaneiden nimiä Martti Neuvosesta (1981) Urho Määttään (1998). (Kuva: VirtuaaliPosio-hanke.)
Palautetaanpa mieliin tuon komeasti soineen ryhmän synty syyspuolella 1961: Itsenäisyyspäivän juhlaan oli pyydetty muiden muassa ohjelmaa sekakuorolta, joka esiintyi paljon ja toimi myös kirkkokuorona. Sekakuoron harjoitukset sovittiin erääksi illaksi Pauli Aholan taloon. Sinne saapui miesten lisäksi vain kaksi naista, joten ääniä ei saatu lähellekään tasapainoon. Harjoitusten jälkeen miehet sulattelivat tilannetta yhden laulajan, pankinjohtajan Heikki Mäyrän kotona ja päättivät perustaa mieskuoron.


Tekstiä Posion Laulun 10-vuotishistoriikistä. (Kuva: VirtuaaliPosio-hanke.)
Kuoron ensimmäiset johtajat olivat vt. kanttori Esa Sartema, Martti Neuvonen, Jussi Jankeri, Martti Ovaskainen ja Heimo Saksio. Laulajia oli alussa parikymmentä. Ovaskainen johti kuoroa pisimpään.  Yhdistyksenä Posion Laulu ry rekisteröitiin 31.1.1963 ja poistettiin rekisteristä 27.01.2017. 

Ryhmäkuva Posion Laulusta otettu keski- ja kansalaiskoulun juhlasalissa 1971. (Kuva on julkaistu Posion historia -teoksessa sivulla 344. Eino Lahtelan kokoelma.)
Posion Laulun klubitakeissa käytetty kangasmerkki (halkaisija 65 mm). Kuva siitä on painettuna laulukansion kannessa. (Kuva: VirtuaaliPosio-hanke.)
Lehtijuttu Koillissanomissa 3.1.1971 kertoi kuorosta ja siitä, miten Heimo Saksio sävelsi ja Heikki Mäyrä sanoitti vuonna 1969 Posion laulu -kotiseutulaulun:


Posion viralliseksi kotiseutulauluksi vuonna 2000 valittiin ”Posion kutsu”, jonka sävelsi ja sanoitti rovaniemeläinen Heikki Yli-Tepsa.
Mieskuoro Posion Laulun hiipuessa mieslaulajia liittyi taas yhteen naiskuorolaisten kanssa sekakuoroksi. Miehiä jatkoi myös viihdekuoro Siulasissa, jonka ydin koottiin alunperin vain yhteen esiintymiseen, osuuspankilla pidettyyn Nuutin päivän glögitilaisuuteen. Siulasille oli kuitenkin tilausta. Vuonna 2009 Siulaset julkaisi 20-vuotislevynsä.
Nykyisin (2019) Posiolla toimii Siulasten lisäksi kirkkokuoro ja pienempiä ryhmiä, kuten Kompiaiset. - Katso kuva Siulasista juhlistamassa Suomen luonnon päivää 26.8.2017 Riisitunturin pysäköintipaikalla. Kuva Pohjoisten Pirkkojen Puutarhayhdistyksen blogissa:

torstai 10. tammikuuta 2019

Tästä se lähtee! Kulttuurisavotan ensimmäinen blogimerkintä: materiaalin läpikäyntiä "Ukkoherran" (sisällöntuottajan) kanssa.

Hankkeen loppupäässä meille on tarkoitus valmistua virtuaalinen polku, jota kulkemalla pääsee tutustumaan Posion kulttuurihistoriaan, rakennusperintöön, luontokohteisiin, kyläympäristöihin, henkilöihin, merkittäviin tapahtumiin.

Jo tässä vaiheessa tuntuu siltä, että ollaan runsaudenpulassa! Aiemmin tallennettua materiaalia on todella paljon. Niin monta tarinaa olisi kerrottavana, monta kuvaa näytettävänä. Mitä loppupeleissä otetaan mukaan, mihin asioihin keskitytään?

terv. "Savotan Sanni"