AJATUS MANNERHEIMISTÄ POSIOLLA

Posion vanhin julkinen veistos on sankaripatsas. Lumipukuista sotilasta esittävä harmaagraniittinen Aimo Tukiaisen (1917-1996) veistos paljastettiin 30. kesäkuuta 1958. Tukiainen myös teki sankarihauta-alueen yleissuunnitelman. Siihen kuului patsaan ohella iso risti ja sankarihauta-alueen kahdella sivulla luonnonkivimuuri.

Sankaripatsas 7.10.2017. Takana näkyy luonnonkivistä
tehtyä kivimuuria ja jalustan ympärillä kiveystä.

Tukiainen oli osallistunut tällä veistosaiheella jo vuonna 1953 marsalkka C. G. E. Mannerheimin (1867-1951) hautamuistomerkkikilpailuun. Tukiainen teki aiheesta silloin 50 senttiä korkean pronssiveistoksen:

Kuva Olli Valkosen teoksesta Aimo Tukiainen, kuvanveistäjä. (1993)

Tukiaisen päätyö 1950-luvulla oli Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä. Sankarimuistomerkkejä hän suunnitteli lukuisia, muun muassa Posion naapuripitäjään Sallaan ja Sippolaan, joka kuuluu nykyisin Kouvolaan. Nämä molemmat paljastettiin vuonna 1953.
Sama soturihahmo kuin Posiolla on mukana jo Sippolan sankarimuistomerkin reliefiosassa:

 Kuvan lähde: http://willimiehenjaljilla.blogspot.com

Posion sankaripatsaan paljastusjuhlista Koillissanomissa 1.7.1958 olleessa uutisessa teoksesta oli kuva, joka ei esitä lopullista hautausmaalla olevaa veistosta, vaan jotakin työversiota. Sen huomaa jo siitä, että hahmon jalkojen alla on ylimääräinen laatta:

Mannerheimiin Posion sankaripatsaan hahmo liittyy myös työnimensä kautta. Seurakunnan ja Aimo Tukiaisen välillä vuonna 1956 tehdyssä tilaussopimuksessa veistoksen aiheeksi oli kirjattu ENSE CANDIDO. Ote kaksisivuisesta sopimuksesta:

Latinankielinen sanapari viittasi Mannerheimin tunnuslauseeseen candida pro cause ense candido ('puhtain asein puhtaan asian puolesta'; ense candido merkitsee 'puhtain asein'). Mannerheim oli valinnut itselleen tunnuslauseen ja vaakunan saatuaan vuonna 1919 Ruotsin Serafiimi- ja Tanskan Elefanttiritarikuntien kunniamerkit. Tunnuslauseen voi lukea ilmaisevan herrasmiesmäisyyttä ja sotilaan kunniallisuutta.

Sankaripatsaan jalustassa on paitsi vuosiluvut 1939-1940 ja 1941-1945 myös sankarihautajaisissa usein käytetyn vanhan Narvan marssin säkeistö: Kerran te nousitte sankari-innoin, kaikkenne annoitte kallehin hinnoin. / Uhrinne muistamme polttavin rinnoin, siunattu olkohon muistonne.
Voit kuunnella Hattulan kirkossa soitetun ja lauletun Narvan marssin täältä Youtubesta ja lukea Paavo Helistön radio-ohjelmakäsikirjoituksen marssista täältä.

Lisää kuvia ja tietoa Posion sankarihautausmaasta ja sankarivainajista Sotasammossa.
Posion sankarihautausmaan osoite on Pappilantie 3, Posio. Google Mapsin katunäkymästä valittu kuva sankarihautausmaalle johtavan portin kohdalta tässä.

- Muokattu 29.4.2019 klo 8.54: Sankaripatsas on Posion vanhin julkinen veistos. (Julkisena taideteoksena vanhempi on kirkkoon vuonna 1953 valmistunut Uuno Särkelän alttaritaulu, jonka aiheena on Kristuksen toinen tuleminen.)

T. Tulipiippu

VirPoN VARVON KYLÄKIERROKSIA

VirtuaaliPosio-hanke on saanut aloitetulla kyläkierroksella mukavasti talteen lisää posiolaista kulttuuriperintöä. Sirkan Salissa Hämeen kylällä tilaisuus oli 5. huhtikuuta ja Lohirannan entisellä koululla 7. huhtikuuta.

Tilaisuudessa Lohirannan koululla keskusteltiin muun muassa vuonna 1963 otetusta kuvasta, jossa näkyy nykyinen kotiseutumuseon päärakennus ja purettuja rakennuksia. (Kuva: Pirkko Mäkelä.)

Kuloharjussa käymme kylätalon Torstaikerhossa 11. huhtikuuta. Aholassa pidämme kyläillan 26. huhtikuuta ja Peräposiolla Pentik Kartanossa eli Timisjärven pirtissä 28. huhtikuuta. Muitakin on tulossa, esimerkiksi Maaninkavaaran entiselle koululle 29. toukokuuta.
Toivomme, että näihin tapahtumiin osallistuisi väkeä myös naapurikyliltä! Seuratkaa ilmoitteluamme.
Kyläiltojen saalis on monipuolista. Naumanniemessä esimerkiksi Raili Ruokamo näytti 1930-luvulla laadittua talon vakuutuskirjaa, josta ilmenevät vakuutettujen rakennusten koot, huoneluvut ja rakennusmateriaalit ja keskinäiset etäisyydet:

Tekstin "kota" tarkoittaa pientä apurakennusta, jossa muun muassa lämmitettiin karjalle vettä.

Muistiin pantuihin kaskuihin kuului muun muassa seuraava:
Ollessaan ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan Hannele Pokka tuli Uutelan taloon pitämään puhetilaisuutta. Talon vaari, Ruokamon Jussi siis, ei nähnyt Pokan saapumista. Vaari kysyi: Missä se on se puhuja? Pokka nousi ylös ja esittäytyi. Tuommoinen tyttären hupakkoko se on! vaari ihmetteli.

Katsoimme Sirkan salissa filmiä Posion eläkkeensaajien yhdistyksen tervanpolttopäivistä - mestarinaan Arvid Luokkanen - Naumanniemessä vuonna 1983 sekä Tolva-mainosfilmiä, jonka osuuspankkijärjestö kustansi 1960-luvulla.

Monenlaiset kulttuuriperinnön osaset kiinnostavat hankkeessa.

Lohirannalta VirPo sai mukaan laatikollisen skannattavia valokuvia, ja viimeiset lähtivät kello 12 alkaneesta tilaisuudesta vasta neljän maissa. Väki pääsi muun muassa kertomaan tarkentavia tietoja kylän paikoista karttojen avulla ja sananparsista, joita koululaiset lähettivät opettaja Heikki Saarisen johdolla Suomalaisen tiedeakatemian keräilytoimistolla vuonna 1964.
Sananparret ovat yhä elävää perinnettä. Lohirannalla saimme listan sananparsia, jotka Irma Ronkainen oli kirjoittanut muistiin. Hannu Puistola kertoi Posion saarnahuoneen työmaalla timpurina olleesta Rontti-Kustusta sanotun: Seittemen viikkoa teki [kirkon ovea] ja sittenni tuli vino. Koululaisten aineistossa sama on seuraavana muunnelmana: Taito se on, joka maksaa, sanoi Rontti-Kustu, kun viisi viikkoa yhtä kirkon ovea teki.

Kuvasatoa Lohirannalta - Kauko ja Leena Pätsin perhettä ja Kölli-poro pilkkiretkellä Kitkalla keväällä 1971:

(Kuva: Leena Pätsin albumi.)

T. Tulipiippu