MITÄ NÄILLÄ TEHTIIN?

Posion Messuilla 23.-24. helmikuuta käynyt yleisö otti VirtuaaliPosio-hankkeen omakseen. Osastolle pysähtyneet esimerkiksi vastasivat innokkaasti tehtävään, jossa oli tunnistettava osastolle tuodut kymmenen vanhan ajan käyttöesinettä. Kiitos kaikille osallistumisesta! Kiitos myös vanhoista kuvista, joita saimme kiitettävästi, ja kuvien tunnistuksista.

Vastauslomakkeeseen oli kirjoitettu 12 esineen nimitykset, joista kymmentä pyydettiin yhdistämään oikeisiin esineisiin.

Moni halusi selvästikin saada kaikki oikein. Savotan Sannilta ja Tulipiipulta udeltiin vastauksia kesken kupongin täyttämisen, kupongin koriin pudottamisen jälkeen tai messuilta pois lähtiessä...

Joku aikoi nukkua yön yli ja tulla seuraavana päivänä tietävämpänä!

Muutamat kupongissa olleet nimitykset olivat niin outoja, ettei niiden tarkoitus käynyt sanoista ilmi. Eniten kysymyksiä aiheutti sana salvattimet. Posiolaisena museoesineenä sana tarkoittaa kuohitsemis- eli kastroimisvälinettä.

Salvattimet-sanalla on tarkoitettu myös veneenlaitapihtejä, mutta tässä tehtävässä oli veneenlaitapihdit erikseen - ne isot lattialla.

Seuraavassa tehtävän vastaukset.

Esine 1: Ämmänlänget.

Vedenkantoteline. Pää pujotettiin keskireiästä, teline nojasi nahkahihnoista olkapäihin ja koukkuihin ripustettiin esimerkiksi vesisangot. Pituus 78 cm. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.)
Yleisempi suomalainen ämmänlänkityyppi veistettiin yhdestä puusta. Katso täältä.

Esine 2: Vyyh(d)inpuu.

Työkalu, jolla villalangasta kierrettiin vyyhti. Mitat 40 cm, 34 cm. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.) Pikkutyttö messuilla arveli, että esine voisi olla laivan ankkuri.
Katso muita suomalaisia vyyhdinpuutyyppejä täältä. 

Esine 3: Ruutisarvi.

Naudan sarvesta keittämällä, tyhjentämällä ja litistämällä tehty säiliö, jossa metsästäjä piti suustaladattavan aseen ruutia. Sarven päissä on puutulpat. Pituus 19 cm. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.)

 Esine 4: Nuotan koho.

Puusta veistetty kalastusvälineen koho, lohirantalaisittain nuotanlauta. Reiästä kulki nuottaverkon yläreunaa tukenut köysi. Pituus 17 cm. (Yksityiskokoelma.)

Esine 5: Puuastian (pohjan) kaava.

Itse asiassa tämä ei ole puuastian pohjan kaava, kuten vastauslomakkeessa luki, vaan puuastian sivu- eli kimpilaudan kaava eli lohirantalaisittain kimpipassari. Kuvassa kaavan alempaa kaarevaa pintaa ja suoraa kulmaa mallina käyttäen veistetään puisen kimpiastian, esimerkiksi saavin, poikkileikkaukseltaan kaarevat ja reunoista toisiinsa tiiviisti painautuvat laudat. Pituus 24 cm. (Yksityiskokoelma.) Katso myös esineen 8 selitys.

Esine 6: Hirsivara.

Hirsirakentamisessa käytetty rautainen työkalu. Kun seuraava seinähirsi asetetaan edellisen päälle, se tuetaan paikalleen, ja varan kahdella kärkipiikillä piirretään urat yhtäaikaa tähän ylempään ja sen alla olevaan hirteen. Ylemmän hirren alareuna veistetään pois uraa myöten. Sen jälkeen hirsi asettuu tiivistä alemman selkään. Kärkipiikkien välimatkaa säädetään työkalun keskellä olevaa liukuvaa osaa siirtämällä. Pituus 32 cm. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.)

Esine 7: Sukkula.

Kutomistyöväline. Sukkula työnnetään pitkittäisten loimilankojen välistä, johon sukkulasta samalla purkautuuu poikittain kudelankaa. Pituus 33 cm. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.)

Esine 8: Vannehaka eli vannerauta.

Työkalu, jollaisella metallivanteinen kimpiastia saadaan vannehdittua. Puuosan paksu pää asetetaan kimpilautojen ulkopuolta vasten ja raudan koukkupää kiinni vanteen sisäpuolelle. Puuosaa kääntämällä vanne saadaan pakotettua paikalleen. Pituus 54 cm. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.)
Katso metalli- ja puuvanteisten saavien kuvia täältä.

Esine 9: Nahkakenkien koristeluhyrrä.

Pieni suutarin työkalu. Metallista kärkipyörää pitkin kosteaa nahkapintaa työntämällä aikaansaadaan koristekuvioita. Pituus 10,5 cm ilman ripustuslenkkiä. (Posion kotiseutumuseon kokoelma.) Pikkutytön oli vähän jäljillä arvellessaan, että tällä leikataan taikinaa. Taikinapyörä on samantapainen.

Esine 10: Veneenlaitapihdit.

Veneentekijän työkalu. Pituus 72 cm. (Yksityiskokoelma. Työkalu on ollut Eino Hämeenniemen käytössä Hämeen kylässä.)

Kansallismuseon kokoelmassa vastaava esine selitetään seuraavasti: "Puusta veistetyt pihdit, joilla puristetaan veneen laitalaudat saumoihinsa. Kaksi pitkää, kaarevaa ja päitä kohti ohenevaa leukaa on asetettu litteäksi veistetyt puolet vastakkain. Leukojen keskelle on tehty reiät, joiden lävitse on työnnetty puupala. Puupalan toisessa päässä on poikkipuu, joka lukitsee leuat paikoilleen."

Veneenlaitapihti käytössä:

(Kuva: Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma. Kuvannut Eino Nikkilä Kemijärvellä 1938.)

T. Tulipiippu