KUN TIKKUMESTARI JUOTETTIIN - VAI JUOTETTIINKO?

 

Etelä-Posiolla nykyisessä Kuloharjussa valmistettiin teollisesti tulitikkuja noin vuosina 1906-1918, joskaan ei yhtäjaksoisesti. Alue kuului tuolloin Taivalkosken kuntaan.

Taivalkosken tulitikkutehtaan rakennuksia Kuloharjussa kesällä 1917. Kuva: Museoviraston kansatieteen kuvakokoelma / Samuli Paulaharjun kokoelma

Taivalkosken tulitikkutehtaan perusti talollinen Paavo Harju, joka oli myös karjatilallinen ja poronomistaja. Liitto-lehti uutisoi tehtaasta 8.1.1907:

Rakentamisvaiheessa mestarina työskenteli monitaituri Taneli "Kolo-Viisas" Karjalainen. Hänen kerrotaan tehneen laitoksen koneet lukuunottamatta raamikonetta ja rasiantekokonetta, jotka ostettiin. Seppo Ylisirniön kokoaman tekstin mukaan rautaosat Karjalainen teetti naapurikylässä Sirniössä. Laitoksen koneiden tarvitsema liike-energia otettiin Kulojärvestä Lipeäjärveen virtaavaan Väliojaan tehdystä "voimalaitoksesta".
Omistajat hankkivat tulitikkujen valmistukseen tarvittavaa tietoa Etelä-Suomesta. Tarina kertoo, että tulitikun materian resepti varastettiin Mäntsälästä Kuloharjuun palkatulta ammattimieheltä. Tämä piti reseptiä lukitussa tavara-arkussaan. Mies juotettiin päihin, ja hänen sammuttuaan arkun avaimesta otettiin jäljennös ja resepti kirjoitettiin muistiin.
Toinen versio tietojen urkinnsta on alkoholiton. Kalle Peuna, joka oli Harjun talossa renkinä tapahtuma-aikaan, kertoi ääninauhalle vuonna 1962, että Paavo Harju ja Taneli Karjalainen laittoivat mestarin ohjaamaan rasioiden valmistusta, ja sillä aikaa he avasivat mestarin tavara-arkun tiirikalla ja kopioivat papereihinsa tulitikun päiden ja rasioiden raapaisupinnan ainesten reseptit.
Tanelin poika Kalle Karjalainen muisteli tehtaan toimintaa Koillissanomissa 1973: "...Kuka mitäkin vaihetta valmisti: fyllättiin lootiin, tehtiin raameja ja laatikoita, liimattiin laatikoihin etikettejä, kastettiin tulitikkuja parafiiniin ja sitten pääaineeseen. Pari naista pyöritti sisusaskikonetta ja miehet raamikonetta..."
Paavo Harju sulki tehtaansa, mutta myöhemmin sen osti ja käynnisti Kuusamon osuuskaupan johtaja Kalle Laitinen. Kaiku-lehden uutinen 10.11.1916 kertoi:

Tulitikkurasioiden etiketeistä tunnetuin on sinimustavalkoinen kuva - oikealla ylhäällä - jossa on lappalainen poron ja ahkion kanssa, ja taustalla on tuntureita. Tämä on siis Laitisen ajalta. Kuloharjussa toiminut Kairan Motelli, myöhemmin Hotelli-ravintola Kulovalkea, painatti samaa aihetta rasioihinsa 1970-1980-luvuilla.
Taivalkosken tulitikkutehtaalla oli ainakin kaksi erilaista etikettiä. Toisessa oli kuvattuna muun muassa poron korvamerkit.
Poroa ja muita hirvieläimiä on tulitikkuetiketeissä ympäri maailmaa. Oikealla alhaalla esimerkki Venäjältä 1960-luvulta.

Laitinen myi Pohjolan tulitikkutehtaaksi nimeämänsä laitoksen suuremmalle toimijalle, joka kävi pois suurimman osan koneista.

Tulitikkutehtaasta ja sen etiketeistä on kirjoittanut muun muassa kajaanilainen etikettikeräilijä Ilmari Ahtonen Keräilyn maailma -lehdessä nro 7-8/1997.

T. Tulipiippu