PÖYHKEÄT POSIOLAISET, PILKKASI RUNOILIJA

VirPoa vastaan tuli mustekynällä kirjoitettu, alunperin tuntemattoman sepittäjän runo Kitka-höyrylaivasta (kuva oikealla), joka liikennöi Posio- ja Kitkajärvillä 1910-luvulla.
Hietaniemeläinen maanviljelijä ja pitkäaikainen kunnallismies Jalmari Raistakka (1897-1993) oli kirjoittanut tekstin muististaan paperille vanhoilla päivillään, kun sitä oli pyydetty. Hän oli lausunut tekstiä, ja muutkin halusivat lausua sitä.

Näin teksti alkaa:

 

Ja näin se päättyy:

Tämän jutun juoni on siinä, miten teksti on muuttunut. Kyseessä on alun perin Liitto-lehdessä 24.9.1910 (katso kuva myöhempänä) julkaistusta, laivahanketta pilkkaavasta runosta, jota sitten on vuosikymmenten ajan kuljetettu muistitietona.

Koillissanomissa 11.5.1961 oli laivasta juttu, johon oli haastateltu entisiä posionkyläläisiä, Kuusamossa asuvia Oskari ja Elina Paloniemeä. Jutun lopussa oli runo aikaisemmin lehdessä julkaistusta versiosta täydennettynä:

Tekstin mukaan posiolaiset Juho Karasti ja Oskari Karjalainen olivat lähettäneet tekstiin täydennystä. Jutussa arveltiin, että alkuperäisenä teksti oli ollut vielä pidempi.

Paikannimet runossa viittasivat pysäkkeihin. Runon laatija siis kehotteli, että laivan ei tullut osata pysäkeilleen - paitsi Riiheläiseen eli Riihiniemeen! Tämän ja muiden vihjausten merkitys on vaipunut historian hämärään. "Jukan juoksentelussa" ehkä haluttiin osoittaa laivan miehistön jäsenen tekemisiin.
Matkustajaliikenteen aikana laiva ajoi Peräposion Koivulahden ja Vasaraperän Haatajan välillä. Koillis-Pohjan Sähkössä numero 2/1960 olleen jutun mukaan alus poikkesi "laitureissa Saraniemessä, Paloniemessä, Aholassa, Ahvensalmessa, Raistakassa, Riihiniemessä, Särkisalmessa jne. Mikäli rannalta annettiin merkkejä, pysähdyttiin myös Visasalmessa ja Lohirannalla sekä Vasaraperän Määttälänvaarassa".

Liitto julkaisi alkuperäisen (?) pilkkarunon siis 24.9.1910:

Otsikointi "Miekkasaaren Runon johdosta" viittasi samassa lehdessä 23.7.1910 julkaistuun, laivayhtiötä johtaneen Juho Aapo Miekkasaaren runoon, jonka hän oli esittänyt laivaliikenteen avajaisissa.
Blogin kirjoittajan (?)-merkintä edellä alkuperäinen-sanan perässä tarkoittaa sitä, että emmehän tiedä, millaisena runon laatija alun perin tekstin Liittoon lähetti.

Kiinnostava muutos on alkuperäisen runon toiseksi viimeisen säkeistön jääminen pois Koillissanomien tekstistä. Raistakka sen, kiitos kyllä, uskollisesti kirjasi.
Koillissanomien toimittajan arvelu, että alkuperäinen teksti oli ollut pidempi, saattoi olla peitelty viittaus siihen, että toimitus tai posiolaiset täydentäjät olivat sensuroineet viittauksen "pöyhkeään Posioon". Tuo säkeistö arvosteli posiolaisten 1900-luvun alun kovaa halua saada itsenäinen seurakunta ja "templi" eli oma kirkko - joka sittemmin tehtiinkin "Ahvensalmen aloille", sen itärannalle.

Oliko pilkkarunon kirjoittaja siis Kitkajärvien itäpuolelta emä-Kuusamosta?
Runoilijan viimeisten rivien toive, "ettei maailma matkineisi, Kansa suuri Kalevalan", jäi valitettavasti toteutumatta, kuten huomaamme.

Tähän vielä J. A. M-ri:n Runo, jonka henki oli luonnollisesti myönteinen:

Piirteli: Tulipiippu